Vanhoillislestadiolainen puhujaveli tahtoisi viinit kauppohin. Terho Kalliokosken mielestä Suomessa ei ilmeisesti vielä juoda tarpeeksi alkoholia, vaan hän tahtoisi myös viinit ruokakauppojen hyllyille. Vanhoillislestadiolaiset itse ovat absolutisteja ja pitävät alkoholin - myös viinin - juomista syntintä. On surullista, miten vanhoillislestadiolaiset jälleen kerran saarnaavat toista, ja rahan ahneudessaan toimivat toisin. Toivotamme Herra Kalliokoskelle hyviä yöunia ja puhtaita saarnoja! ---
RUOKAKAUPASTA VIINIÄ JA BURANAA
Terho Kalliokoskella on visio. Ruokakeskon oululaislähtöinen toimitusjohtaja haaveilee kaupasta, jossa asiakas voisi yhden oven avaamalla hoidella yhdellä kertaa useimmat tarpeensa. Ja että kaupat saisivat itse päättää, milloin pitävät ovensa auki.
Päivittäistavarakaupat toivovat hyllyilleen ruoan ja vaatteiden lisäksi viinejä ja särkylääkkeitä. Omassa keskuudessaan ruokakauppiaat puhuvat neljän A:n ohjelmasta: aukioloajat, alkoholi, apteekkitavarat ja (ruoan) arvonlisävero. Kalliokoski lisää listaan vielä yhden A:n, asiakaspalvelun.
K-ruokakauppiaiden ykkösmiehenä häärivä Kalliokoski toimii myös Päivittäistavarakauppayhdistyksen varapuheenjohtajana. Kalliokoski puhuu tässä yhdistyksen yhteisistä neljän A:n tavoitteista.
Terho Kalliokoski puhuu mielellään asiakaslähtöisyydestä ja palvelusta. Kaupankäynnin pitäisi hänen mielestään kiteytyä kolmeen sanaan: helppous, nopeus, vaivattomuus.
"Elämänrytmi on nykyisin niin kiireinen, että jos asiakas pystyy ruokaostosten yhteydessä hoitelemaan muitakin asioita, tuo se tehokkuutta sekä kaupalle että asiakkaalle", Kalliokoski perustelee.
AJANKÄYTTÖ ON MUUTTUNUT
Kalliokoski pyörittelee työnsä puolesta isoja lukuja. Hänen mukaansa suomalaisissa ruokakaupoissa on noin 800 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa. Siitä saadaan keskiarvoksi 3-4 asiakaskäyntiä viikossa.
Niillä kerroilla pitäisi saada kauppakasseihin mahdollisimman paljon tavaraa.
Kuluttajien ajankäyttö on muuttunut. Kalliokoski kertoo, että kaupoissa käy iltatunteina ja lauantain iltapäivinä aiempaa enemmän väkeä.
Myöskään pienten kauppojen myynti ei ole hänen mukaansa kärsinyt aukioloaikojen pidentymisestä.
Niiden menestys perustuu aivan muihin asioihin - läheisyyteen ja palveluun, Kalliokoski huomauttaa.
Nyt kaupan koko asettaa rajoituksia. Alle 400 neliön kaupat sekä kaikki haja-asutusalueen kaupat voivat olla auki silloin kun lystäävät.
IKÄRAJOJA VALVOTAAN TEHOSTETUSTI
Viinin saaminen ruokakauppoihin on kaupan vanha vaatimus, jota toistellaan tasaisin väliajoin. Kauppa olisi valmis nostamaan viinin verotusta, jotta kynnys niiden saamiseksi ruokakauppojen hyllyille alenisi.
Kalliokosken mukaan olennaista tässä on luottamus siihen, että kauppa pystyy valvomaan myyntiä. Keskioluen ja tupakan myynnissä ikärajojen valvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
"Oma valvonta on tärkeää. Se luo mahdollisesti edellytyksiä tarjonnan lisäämiselle, jos se joskus tulevaisuudessa tapahtuu", Kalliokoski selvittää.
Suomen päivittäistavarakaupat saavat myydä nikotiinikorvikkeita. Niiden niiden myynti on Kalliokosken mukaan kaupoille merkittävä tulonlähde.
SUOMI JÄLKIJUNASSA APTEEKKITAVAROISSA
Varsinaisia apteekkituotteita ei hyllyille ole vielä saatu.
Suomi tulee tässä asiassa pohjoismaista jälkijunassa. Norjassa ja Tanskassa ei ole rajoituksia, ja Ruotsikin on lähdössä samalle tielle.
Kalliokosken mielestä on kummallista, ettei buranan kaltaisia särkylääkkeitä voi myydä ruokakaupoissa.
Ne eivät suinkaan halua koko apteekin palettia vaan yksinkertaiset käsikauppa- ja itsehoitolääkkeet, joiden myymiseen ei tarvita proviisorin taitoja.
Kaleva
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=674683&avaakuva=1
TAKAISIN PÄÄSIVULLE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti